Teemoina olivat ihmisen mittasuhteet sekä perspektiivi. Harjoittelimme ihmisen piirtämistä elävästä mallista käyttäen erilaisia hiiliä. Aikaa oli yleensä kahdeksan minuuttia, mutta kokeilimme myös neljän ja kahden minuutin mittaisia piirroksia. Mielestäni hyvä neuvo oli, että kannattaa ensin hahmotella ääripäät, ja vasta sitten alkaa tarkentamaan viivaa ja mennä sisältöön. Näin aika ei loppunut koskaan kesken. Lisäksi työn lopputuloksesta ei tarvinnut kantaa huolta, kun aikaa oli vain vähän. Viimeisteltyä tulosta ei olisi ollut edes mahdollista saavuttaa.
 |
| 8 min |
 |
| 8 min |
 |
| 4 min ja 2 min |
Lisäksi puhuimme perspektiivistä ja harjoittelimme yhden pakopisteen käyttöä. Aloitimme kuitenkin miettimällä, miltä kaupunki näyttää ihmisen, linnun ja sammakon näkökulmasta. Tämä melko yksinkertainen malli voisi toimia myös ala-asteella, sillä linnun ja sammakon tarkastelukulmat on helppo erottaa ja pohtia niiden eroja.
Olin piirtänyt huoneen pakopistettä apuna käyttäen muistaakseni yläasteella, ja luulin osaavani menetelmän. Luulo osoittautui kuitenkin vääräksi, sillä olin unohtanut lähes kaikki perusasiat. Kokeilemalla ja omaan silmään luottamalla periaatteet alkoivat kuitenkin muistua mieleen, ja matto sekä taulut olivat nopeasti valmiita. Sen sijaan sängyssä ja hyllyssä oli turhan paljon haastetta. Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä, etten osaisi opettaa perspektiiviä, jollen itse ensin huolellisesti kertaisi sitä uudelleen. Toisaalta asia on melko haastava, joten se käytäisiin läpi todennäköisesti vasta ala-asteen lopussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti