torstai 4. joulukuuta 2014

Kuudes demo 28.11

Magneettieläin-työssä oli tarkoitus tehdä yhteisestä teemasta sovittuja eläimiä, joilla olisi irtonainen pää. Päiden paikkaa vaihdellessa syntyisi siten aivan uusia eläinlajeja. Kohderyhmänä meillä oli kuusivuotiaat eskarilaiset.

Käytin omassa sarvikuonossani kollaasitekniikkaa; kun ääriviivat on piirretty, lehdestä leikataan paloja, jotka liimataan pohjaan kiinni. Koitin etsiä mahdollisimman erilaisia harmaan sävyjä. Aikakauslehtien käyttäminen arskarteluun ja kuvataiteeseen on hyvä ratkaisu. Lehdistä saa paljon ideoita ja inspiraatiota, ja ne tulee näin uusiokäytettyä. Itse käytän usein vanhoja lehtiä hyödykseni tehdessäni esimerkiksi kortteja. Kollaasitekniikka vie yllättävän paljon aikaa ja vaatii keskittymistä. Toisaalta, kun tekemiseen syvetyy, se todellakin vie mukanaan. Aivan pienille koululaisille tällainen työskentely ei välttämättä sovi, mutta viimeistään 4-6. luokalla työtekniikka voisi olla hyvä.





Eläimiä voi käyttää oppimistarkoituksessa, esimerkiksi erilaisten kotieläinten tekeminen voisi olla lähellä oppilaiden maailmaa. Tunnistustehtävätkin ovat mahdollisia. Oppilaat voisivat innostua myös tekemään itse fantasiaeläimiä, joiden ei tarvitsisi esittää mitään tiettyä, vaan he saisivat käyttää mielikuvitustaan. Alussa olisi ollut hyvä sopia yhteisesti, kumpaan suuntaan eläinten päät ovat. Näin myös niiden vaihtelu olisi onnistunut kaikkien eläinten kesken.





Mangneettieläinten jälkeen siirryimme työstämään mustavalko-omakuvia. Kuva oli muokattu niin, että siinä oli vain mustaa ja valkoista, ja toinen osa, yleensä musta, leikattiin pois kirurginveitsessä. Tässä vaiheessa puutteellinen muokkaus näkyi; kuvassani oli myös harmaata, joten leikkaamisvaihe oli minulle haastava. Leikkaamisen jälkeen valittiin taustapaperi, johon tuputeltiin väriä leikatun omakuvan läpi.



Omakuvan monivaiheinen työstäminen sopii hyvin vanhemmille alakoululaisille ja yläkouluun. Veitsi oli melko terävä, ja tehtävä vaatii kuvankäsittelyn lisäksi huolellisuutta ja hienomotoriikkaa. Työskentelytapaa voi myös soveltaa. Itse olen tehnyt vastaavaa kerran aiemmin, yläkoulussa. Tuolloin otimme kuvat ja muokkasimme mustavalkoiseksi, minkä jälkeen teimme niistä kalvon. Piirtoheittimen avulla heijastamalla ääriviivat piirrettiin isolle, seinällä olevalle paperille. Lopuksi molemmat alueet maalattiin eri väreillä. Tämäkin työtapa oli monivaiheinen, sillä kuvanmuokkauksen lisäksi pääsi piirtämään sekä maalaamaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti